Pentu haaveissa ja pumi kiinnostaa?
Jos näihin kahteen kysymykseen vastasit kyllä niin olet oikessa paikassa! Meille voi tulla tutustumaan pumiin rotuna ja kerron risuineen ja ruusuineen kaiken minkä tiedän. Riippumatta siitä mihin lopuksi päädyt tai keneltä koiran hankit.
Kuva Arja Lankinen
Olen vasta aloittamassa kasvattajan uraa. Hilla (Eber-Formas Hortenzia) on ensimmäinen pumini, mutta kolmas koirani. Pumiin päädyimme sen takia, että halusimme kompaktin ja tehokkaanrakenteisen koiran, joka on oppivainen, hyväluonteinen, terverakenteinen, reipas ja aiheuttaa keskimääräistä vähemmän allergiaoireita. Ja sellaisen saimme Eber-Formasin kennelistä, kun Maija (Scirpasta Akas) sai kolmannen pentueensa. Kiitos Sonja ja Arja!
Pumi on terrierimäinen paimenkoira. Paimenkoirana pumi paimentaa ns. läheltä käyttäen ääntään ja tarvittaessa myös hampaitaan verrattuna esimerkiksi bordercollien kaukaa vaanivaan paimennustyyliin. Työkoirana pumi on loppumattoman tehokas ja ahkera ihmisen ylin ystävä. Työmoraali on korkealla tehtiin sitten mitä tahansa. Pumi tekee asiat täysillä ja on äärettömän nopea ja vilkasliikkeinen. Työkoirana pumit omaavat omaa tahtoa, vaikka haluavatkin tehdä töitä nimenomaan ihmisen kanssa.
Vapaalla hyväluonteinen pumi osaa relata ja kääntää sohvalla kyljeltä toiselle, mutta pelkäksi sohvaperunaksi pumista ei ole. Tarvitaan seuraa ja lenkkejä metsässä ja puistopoluilla, mieluiteen oma piha ja jotain harrastusta, oli se sitten mitä tahansa rally-tokosta noseworkkiin tai näyttelyihin. Pumin paras ominaisuus on se, että sen kanssa voi harrastaa mitä vaan. Eniten Hilla rakastaa agilitya, johon mieheni Lauri vie Hillaa kerran viikossa. Tämän lisäksi olemme käyneet rally-tokossa ja nyt syksyllä menemme uudelleen toko-koulutukseen.
Paimenkoirana ja alunperin työkoirana pumipennut tarvitsevat määrätietoisen kasvatuksen varsinkin juuri sen ensimmäisen vuoden aikana. Pumit ovat yleensä ns. kovia koira eli eivät kerää traumoja, mutta sen vuoksi ne myös ottavat perheen pään paikan, jos se on tarjolla. Suurin osa pumeista sopii lapsiperheisiin, mutta kuten kaikkien koirien kanssa lasten yhdessäoloa koiran kanssa on valvottava ja lapsi on opetettava kohtelemaan koiraa hyvin, harva lapsi kun itsestään sen taidon osaa. Pumi rakastaa kaikkia perheenjäseniään ja on ns. kaikkien koira. Pumi on paimenkoira, joten pentuvaiheessa voivat ihmisten nilkat ja housunpuntit olla tulilinjalla. Tähän tarvitaan määrätietoista koulutusta ja vähitellen aikuistuva pumi rauhoittuu.
Pumin ääni on kova, joten koira on opetettava myös hiljenemään pyynnöstä. Täysin hiljaista pumia voi olla vaikea löytää ja kun koiran vietti on ilmoittaa tunkeilijoista niin pumin mukana tulee myös automaattinen ovikello. Kuva kaikkea räksyttävästä pumista on kuitenkin väärä. Suurimman osan ajasta peruskasvatuksen saanut pumi on ihan hiljaa ja esimerkiksi Hilla haukkuu vain silloin kun haukulla on joku tarkoitus sekä hiljenee pyydettäessä.
Moni pumi pysyy aitaamattomalla pihalla irti, mutta osalla on enemmän tai vähemmän riistaviettiä. Meidän Hilla pysyy aidatulla pihalla, josta se hyppäämällä pääsisi kyllä halutessaan pois, mutta irti metsässä iskee joskus viekoitteleva lintu tai myyrä ja Hilla sanoo hetkeksi heipat. Sen vuoksi, vaikka on todennäköisempää, että pumipentu ei karkaa, niin kannattaa varautua siihen, että juuri se yksilö onkin kiinnostunut pienriistasta.
Kuva Teemu Paukamainen
Pumien terveys on hyvällä tolalla. Rakenteessa ei ole mitään, mikä altistaisi sairauksille. Jalostuskoirista kuvataan lonkat, usein myös selkä. Polviluksaatio testi tehdään yleensä ja pakollisena on silmäpeilaus. Kevyinä koirina pumit harvemmin lonkista oireilevat, ellei nyt sitten todella ole E-lonkat. Hillan lonkat ovat B/B, selkä puhdas, samoin polvet ja silmät. Selvitä aina pennun vanhempien ja mielellään myös isovanhempien terveystilanne kasvattajalta. Vilkkaana koirana pumi on jonkin verran tapaturma-altis. Hilla on ollut terve tähänastisen ikänsä. Toki joskus on tavanomaisia vatsatauteja ollut.
Pumien turkin laatu vaihtelee paljon ja tämä on hyvä asia, koska se kertoo siitä, että jalostuksessa ei ole pyritty luomaan kloonia. Turkissa tulisi olla sekä pehmeää pohjavillaa että kovempaa päällikarvaa. Ihanteellinen suhde on 50/50. Turkista ei yleensä irtoa karvaa kuin kammattaessa ja hilsettä harvoin. Mitään koirarotua ei voi kuitenkaan myydä ns. allergiavapaana ja ostajan jolle tämä on tärkeä asia kannattaa etukäteen varautua siihen, että pystyy kaupasta ostamaan Elixairin ilmanpuhdistimen. Yleisin väri on erisävyinen harmaa. Väriä ja turkinlaatua ei pysty päättelemään täysin vanhemmista. Sen lisäksi suurin osa mustista harmaantuu iän myötä enemmän tai vähemmän. Turkinhoidon tarve vaihtelee
turkin tyypistä toiseen. Joku turkkityyppi ei oikeastaan satunnaista pesua kummempaa kaipaa ja osa taas tarvitsee viikoittaisen kampauksen. Pumeja trimmataan eri tyyleillä ja pidetään eri mittaisissa turkeissa.
Pienenä rotuna jalostuspopulaatio on pieni, mutta tilannetta pyritään parantamaan tuomalla koiria muualta, lähinnä Unkarista sekä pyrkimällä siihen, että mahdollisimman moni pumi pääsisi jatkamaan sukuaan. Kun hankit mitä tahansa koiraa, kannattaa tutkia koiran sukupuu Kennelliiton tietokannasta ja katsoa, että sukusiitoprosentti olisi mahdollisimman pieni, joskin täyteen nollaan pääseminen on todella vaikeaa jalostuspohjan ollessa pieni. Tarkista kuitenkin aina pennun sukupuu ennen pennun ostoa! Hillalle suunnittelemme ensimmäistä pentuetta ensi vuoden kevääksi (2025).
LISÄYS Pentue suunnitteilla seuraavasta juoksusta ihananluoteisen Masan (Fifikus Elosalama) kanssa. Sukusiitosprosentti 4 polvea 0%. Masa on vahvarakenteinen, pihassa irti pysyvä ja erittäin miellyttävä uros. Masa on Suomen Muotovalio ja Eestin Juniorimuotovalio ja Masalla on Paim-Eh ja Paim1-H tunnukset. Yhdistelmä Koiranetissä.
LISÄYS Juoksu on alkanut 30.10.2024. Astutus 14.11.2024
Luonteissa on myös eroa. On kovapäisempiä ja sosiaalisempia ja samassa pentueessa on yleensä eri luonteisia koiria. Pennun emään kannattaa aina tutustua etukäteen. Eri ihmisille sopivat eri luonteiset koirat eikä kukaan voi sanoa, mikä on ihanneluonne. Hilla on sekä ihmis- että koirasosiaalinen ja rakastava ja hellä sylissä aina viihtyvä liki-liki. Toisaalta Hillalla on kova tarmo ja into, kun jotain tapahtuu. Kova/pehmeä akselilla Hilla on enemmän kova kuin pehmeä eli ei kerää traumoja tai muista menneitä. Toisaalta Hillakin vaatii järjestelmällisen olemisen. Jos joku asia ei ole sallittua niin sitten se ei kertakaikkiaan ole sallittua. Rajat ja rakkautta niin kuin ihmislapsillekin. Omasta pihastaan Hilla pitää huolen. Luonteeltaan Hilla on tullut emäänsä.
Alempana on Hillan testiraportti Smartdog-käyttäytymistestistä, missä Hilla kävi vuoden ikäisenä. Hilla oli tutkittaessa vilkas, mutta omasi hyvän keskittymiskyvyn. Ääniarkuutta ei havaittu ja Hilla oli koko testin ajan reipas. Ongelmanratkaisijana Hilla tukeutui voimakkaasti ihmiseen, mikä käytännössä tarkoittaa sitä, että Hilla haluaa tehdä asioita ihmisen ohjauksessa mieluummin kuin itse miettien. Varmasti kouluttaminen on myös vahvistanut tätä ominaisuutta.
Lisäys: 6/24 Koiramme lehdessä on hyvä artikkeli Smardog-testin tuloksista ja niiden tulkinnasta, joten suositus sille.
kuva Arja Lankinen
Näyttelymenestystä Hillalla on Suomen Juniorimuotovalion titteli viime kesältä ja nyt kahden vuoden iässä Suomen Muotovaliotitteli. Jatkossa näyttelyremmin toisesta päästä löytää lähinnä tyttöni Helenen, joka on nyt 11-vuotiaana alkanut näyttelyttämään Hillaa. Tervetuloa moikkaamaan meitä kehän laidalle!
Maria Hallava
Ylöjärvi
IhmeenIhanan@outlook.com tai messenger-viesti
Kuva Sonja Nyström-Ruuskanen
https://www.youtube.com/watch?v=VJPtd1agS2E Unkarilainen pumi-esittely.
https://www.youtube.com/@Hillapumi Hillan youtube-kanava
Hillan Smartdog-raportti vuoden takaa, kun Hilla oli 13,5 kk
Kävin Hillan kanssa Smardog-testauksessa, kun Hilla oli reilun vuoden. Hilla osoitti testissä vilkkautta ja erittäin hyvää keskittymiskykyä ja älykkyyttä. Hilla tukeutuu ihmiseen ongelmanratkaisussa voimakkaasti.
Ns.mahdotonta tehtävää, jossa testataan tukeutuuko koira ihmiseen vai itseensä, Hilla yritti yksin noin kolmen sekunnin ajan ennen avun pyytämistä minulta. Kun apua ei saanut, Hilla yritti muutaman sekunnin lisää yksin, mutta antoi sitten piut paut koko tehtävälle ja kävi lepäämään, koska mamma ei suostunut auttamaan. Tämä on tietysti hyvä asia, jos haluaa, että koira tukeutuu ihmiseen ja tekee ihmisen kanssa yhteistyötä, mutta huono asia, jos haetaan esimerkiksi metsästyskoiran tyyppistä koiraa, jonka täytyy tehdä metsässä omia päätöksiä tiukoissakin tilanteissa. Ihmiseen tukeutuminen on tietysti parempi asia, jos koiran kanssa halutaan harrastaa lajia, jossa omistaja ohjaa tekemistä tai jos haetaan tottelevaisuutta.
Hillan hyvä keskittymiskyky ja työmotivaatio näkyivät testissä myös. Vaikka Hilla on vilkas koira, pystyy se keskittymään täydellisesti ja ns. villistä tilasta keskittyneeseen tilaan siirtyminen ei vie paria sekuntia enempää. Alla kopio koko testiraportista.
SMARTDOG TESTIRAPORTTI
TESTI PVM: 27.5.2023 PAIKKA: Nokia KOIRA: EBER-FORMAS HORTENZIA, Hilla
ROTU: Pumi
TESTAAJA: Mari Kallio
KOKONAISARVIO TESTIN PERUSTEELLA
Hilla ei ole erityisemmin kiinnostunut vieraista ihmisistä, mutta se tutustuu vauhdikkaasti uuteen tilaan samalla haukkuen. Omistaja laittaa Hillalle aktiivisuusmittarin. Hilla ei pelkää testissä mitään testivälinettä tai ääntä. Sylinteritestissä Hilla osoittaa hyvää itsehillintää. Hilla lukee erittäin hyvin ihmisen eleitä, mutta ei ole niillä johdettavissa harhaan (huijaus-osio). Parhaiten koira ymmärsi jalalla ja kädellä ristiin osoittamisen eleen ja vaikein oli ensimmäisenä eleenä ollut kädellä osoittaminen suoraan. Todennäköisesti Hilla ei hoksannut aluksi poimia informaatiota ensimmäisen eleen kohdalla.
Tilaan liittyvä ongelma (V-aita) jäi Hillalta ratkaisematta, sillä se pyysi apua tilanteeseen ja hieman kiihtyy haukkumaan. Looginen päättely, joka on testin vaikein tehtävä, oli myös sille liian vaikea. Hilla on mahdottomassa tehtävässä ehdottomasti enemmän ihmiseen tukeutuva ongelmanratkaisija. Hilla muistaa kolme toistoa (neljästä) muistitehtävästä oikein, mikä on hyvä suoritus. Tehtävän aikana Hilla odottaa rauhassa ja ääntelemättä. Hilla ei paina nappia sosiaalisen oppimisen tehtävässä. Se pyytää tehtävään apua ihmiseltä. Mallioppimista ei nähdä.
Hilla on erittäin motivoitunut ruoasta ja tehtävistä koko testin ajan. Se keskittyy erittäin hyvin tehtäviin. Hillasta näkyy testin aikana vilkkaus, mutta tehtäviä tehdessään se pystyy keskittymään hienosti. Se on koko testin ajan tarkkaavainen ja seuraa tarkasti testaajaa, ettei mikään oleellinen mene siltä ohi.
YKSITTÄISET OSA-ALUEET
ITSEHILLINTÄ
Itsehillintä on ominaisuus, joka on arkipäivässä hyödyllinen monella tavalla. Optimaalinen suoritus ongelmanratkaisussa tehdään usein kohtuullisen matalassa vireessä, kun taas liian kiihtynyt, tai passiivinen mielentila heikentää suoritusta. Itsehillintä on tärkeä ominaisuus luonnossa elävälle eläimelle ja se on myös osittain periytyvä ominaisuus. Hyvä itsehillintä on tärkeä myös koiran arkipäivässä sekä koulutuksessa. Koiran kyky hillitä ensimmäinen tunnereaktio helpottaa koiran hallintaa arkipäivän tilanteissa. Koira, joka kykenee kontrolloimaan omia impulssejaan, kykenee todennäköisesti paremmin esim. pitkäjänteiseen yhteistyöhön, kuin koira, jonka on vaikea kontrolloida omia mielihalujaan. Esimerkiksi laumassa metsästäminen vaatii susilta tarkkaa koordinoitua yhteistyötä, jossa yksilön on pidäteltävä suurtakin halua rynnätä liikkeelle, jotta metsästys onnistuisi. Toisaalta olemme tarkoituksella jalostaneet rotuja, joissa haluamme koiran reagoivan nopeasti esim. saaliseläimen liikkeeseen tai uhkaan. Tällaisia ovat monet metsästyskoirat ja työkoirarodut, ja usein koira, jolla on jonkin verran impulsiivisuutta saattaa olla erinomainen harrastuskoira – toisinaan arki koiran kanssa saattaa olla haastavaa, riippuen koiran muista ominaisuuksista. Hyvin impulsiivinen koira saattaa olla hyvä harrastus ja kilpakoira lyhyehköihin suorituksiin, mutta pitkissä työtehtävissä, jotka vaativat keskittymistä ja rauhoittumista, impulsiivisuus saattaa tuoda haasteita – ei kuitenkaan aina. Impulsiivinen koira kiihtyy helposti, ja voi täten havainnoida puutteellisesti informaatiota ympäristöstä, ja esim. käsillä olevasta tehtävästä. Impulsiivinen koira myös helposti innostuu asioista, ja sen vire nousee helposti, mikä on etu koulutuksessa.
Impulsiivisuutta mitattiin testissä sylinteritestillä ja toisinaan impulsiivisuus ilmenee myös V-aita testissä. Sylinteritestissä koira opetettiin ensin syömään makupala päistä, ja sen jälkeen tilanne muuttui siten, että koira saikin nähdä palkkion. Hyvän itsehillinnän omaava koira pysyttelee pääasiassa juuri oppimassaan tavassa saada palkkio, kun taas koira, jonka on vaikea vastustaa impulsseja, innostuu helposti nähdessään palkkion ja pyrkii siihen käsiksi suorinta tietä lasin läpi. Impulsiivisuus näyttää olevan koiralla voimakkaasti periytyvä ominaisuus.
Tällä hetkellä ei ole olemassa yhtä testiä, joka luotettavasti toisi monitahoisen impulsiivisuuden kaikki puolet esille. smartDOG testissä käytetään sylinteritestiä, jonka etuina on lyhyt kesto ja soveltuvuus kaikille roduille. Sitä on käytetty tutkimuksissa useille eläinlajeille, koira mukaan luettuna, mutta sen soveltuvuudesta keskustellaan edelleen. Sylinteritesti ei aina kerro koko kuvaa koiran impulsiivisuudesta ja testissä tulee helpoimmin esiin voimakas, yhden tyyppinen impulsiivisuus, joka on usein yhteydessä koiran kiihtymykseen, aktiivisuuteen sekä myös rohkeuteen. Impulsiivisuus on monitahoinen ominaisuus, niin ihmisellä kuin koirallakin.
KOIRASI KÄYTTÄYTYMINEN OSIOSSA: Hillalla on erinomainen itsehillintä ja impulssikontrolli sylinteritestissä. Sylinteritestissä koira toimii siten, kuin se juuri oppi edellisessä osiossa, (nami otetaan avoimesta päästä) eikä palkkio näköärsykkeenä häiritse koiraa. Aikaisemmissa tutkimuksissa koirilla sylinteritestin onnistumisprosentti on ollut keskimäärin 79% ja susilla 77% - Hillalla tämä oli 100%.
ELEET
Eleiden lukukyky – osiossa testattiin miten hyvin koira löytää palkkion ihmisen eleiden vihjeen avulla. Koirien on yleisesti havaittu olemaan erinomaisia ihmisen eleiden lukijoita, jopa parempia kuin simpanssi, mutta tämä ominaisuus vaihtelee paljon koirien välillä. Ihmisen kommunikaation ymmärtämiseen ei aikaisempien tutkimusten mukaan vaikuta paljoakaan oppiminen tai intensiivinen koulutus, vaan se on kohtuullisen pysyvä ja periytyvä ominaisuus, mutta tästä tarvitaan lisää tutkimuksia. Iälläkään ei ole havaittu olevan suurta vaikutusta eleiden lukukykyyn, ja jo kuusi viikkoisten pentujen on havaittu löytävän hyvin ruoan ihmisen vihjeen avulla. Eri rodut eroavat toisistaan siinä, miten hyviä ne ovat lukemaan ihmisen eleitä, ja ihmisen kanssa tiiviiseen yhteistyöhön jalostettujen rotujen on havaittu olevan keskimääräistä parempia lukemaan ihmisen eleitä. Tästä tarvitaan kuitenkin vielä lisää tutkimusta, koska rotujen välisiä eroja ei ole tutkittu kunnolla. Ihmisen eleiden ymmärtäminen näyttää olevan myös voimakkaasti periytyvä ominaisuus koiralla.
KOIRASI KÄYTTÄYTYMINEN OSIOSSA: Hilla lukee ihmisen kommunikointia erittäin hyvin saaden 83% oikein ELEET osiosta. Hyvin harva yltää täysin virheettömään suoritukseen tässä osuudessa. Testi vaatii myös hyvää keskittymiskykyä, ja koirallasi on myös tämä ominaisuus vahvana.
ONGELMANRATKAISU - V-AITA
V-aita tehtävässä koiran oli ratkaistava spatiaalinen eli tilaan liittyvä ongelma, V-aidan sisälle laitettiin ruokaa ja koiran on tajuttava, että menemällä poispäin palkkiosta, koiran on mahdollista saavuttaa se. Tehtävä mittaa paitsi ongelmanratkaisun nopeutta, myös
ongelmanratkaisutapaa ja itsehillintää. Näkyvä ruoka lähellä on houkutteleva, ja vaatii itsehillintää edetä ruoasta poispäin. Testi mittaa samalla myös ongelmanratkaisutapaa - koira voi myös tässä tehtävässä keskittyä pyytämään apua ohjaajalta, sen sijaan että ratkaisisi sen itse. Aikaisempien tutkimusten mukaan koirat ratkaisevat tehtävän keskimäärin n. 20—40 sekunnissa. Ongelmanratkaisukykyyn vaikuttaa aina myös aikaisempi kokemus ja oppiminen.
KOIRASIKÄYTTÄYTYMINENOSIOSSA: Hilla ei ratkaissut V-aita tehtävää 3 minuutin määräajassa. Koira pyytää pääosin ihmisen apua tehtävän ratkaisuun.
ONGELMANRATKAISU - MAHDOTON TEHTÄVÄ
Mahdottomassa tehtävässä testataan koiran ongelmanratkaisun strategiaa – itsenäinen vaiko ohjaajalta apua pyytävä. Tehtävä on aluksi helppo, mutta muuttuu lopulta mahdottomaksi ratkaista. Koiran tapaa ratkaista ongelma tarkkaillaan kahden minuutin ajan. Molemmat tavat ratkaista ongelma ovat hyviä, ja riippuukin lähinnä koiran käyttötarkoituksesta, kumpi tapa on parempi omistajan mielestä. Pääosin itsenäiseen työskentelyyn tulevan koiran olisi hyvä pyrkiä itsenäisesti ongelman ratkaisuun. Apua pyytävä strategia on erinomainen silloin, kun koiralta vaaditaan ohjattavuutta ja sitä, että se ongelmatilanteen kohdatessaan turvautuu ohjaajaan mieluummin kuin toimii itsenäisesti. Ihmiseen kohdistettu katse kertoo myös koiran yhteistyöhalukkuudesta. Koulutuksella pystytään vaikuttamaan jonkin verran ongelmanratkaisu -strategiaan, esim. koiralla pystytään vahvistamaan ohjaajan apuun luottavaa strategiaa, tekemällä yhteistyö ihmisen kanssa kannattavaksi. Ominaisuus on kuitenkin periytyvä ja eroaa paljon rotujen välillä. Mikäli koira hylkää rasian pitkäksi aikaa, kertoo se joko siitä, ettei rasiassa oleva palkkio ole tavoittelemisen arvoinen koiran näkökulmasta (ei jaksa ponnistella sen eteen paljonkaan), tai että muut asiat kiinnostavat enemmän. Toisinaan koira tulee tehtävässä epävarmaksi, ja hylkää rasian lähtien tekemään haistelua sijaistoimintona, vaikka tila ei muuten kiinnostaisikaan koiraa.
KOIRASI KÄYTTÄYTYMINEN OSIOSSA: Hilla pyrkii ratkaisemaan mahdottoman tehtävän lähes pelkästään ihmisiltä apua pyytäen (96% ajasta). Koiralla on käytössä tässä vain yksi strategia ratkaista ongelma. Pienen hetken (4% ajasta) koira yrittää laatikkoa itse auki. 0 % koira tekee muuta.
LOOGINEN PÄÄTTELY
Tämä tehtävä osio sisältää testin vaikeimman tehtävän. Loogisen päättelyn tehtävässä koiran on pääteltävä tyhjän astian perusteella palkkion sijainti (negaation kautta). Tämä on erittäin haastava tehtävä koiralle. Koiran omaa päättelykykyä vaikeuttaa koiran herkkyys ohjaajan eleille ja kommunikoinnille – eli tässä tehtävässä testaajan viimeksi koskettama astia saattaa olla koiralle houkuttelevin, vaikka se on tyhjä. Vain noin 39% koirista ymmärtää tehtävän.
KOIRASI KÄYTTÄYTYMINEN OSIOSSA: Hilla ei ymmärtänyt loogisen päättelyn tehtävää. Tehtävä on haastava, ja vain pieni osa testatuista koirista ratkaisee sen.
VIHJE VAI OMA PÄÄTTELY (HUIJAUS)
Toiset koirat luottavat ihmisen vihjeisiin ja eleisiin suunnattomasti, ja muisti vs osoitus - tehtävä mittaa tätä (tietokannassa nimellä: vihje vai oma päättely). Testaaja vihjaa koiralle namin ”väärän” sijainnin. Tässä vaikuttaa osittain koulutus.
KOIRASI KÄYTTÄYTYMINEN OSIOSSA: Hillaa ei hämätty tässä tehtävässä ”väärillä” testaajan vihjeillä, vaan se päätteli itse näkemänsä perusteella missä palkkio on, eikä antanut osoitusten häiritä. Suurin osa koirista ei seuraa testaajan väärää vihjettä, vaan menee sinne, minne namin näki menevän.
MUISTI
Muistin kesto -tehtävässä koiran täytyy muistaa tarkalleen kohteen sijainti lähellä toisiaan sijaitsevasta kolmesta astiasta minuuttien odottelun jälkeen. Muisti- tehtävässä pisin aikaviive oli 2min 30s – käytännössä koiran muisti on paljon pidempi kuin tämä, ja se saattaa muistaa useita kuukausia, jopa vuosia tiettyjä asioita ja paikkoja – näin pitkiä viiveitä on vain hankala testata testiolosuhteissa, ja siksi vaikeus tehtävässä luotiin kolmella samankaltaisella muistipaikalla. Tehtävä on vaikea, koska samanlaisia astioita on kolme ja ne ovat lähellä toisiaan. Koiran odotuksen kärsivällisyys tai kärsimättömyys saattaa myös vaikuttaa muistamiseen, ja monesti koiran kärsimätön ja levoton odotus ei edistä muistamista. Testissä muistitulokseen vaikuttaa myös koiran vireys, tunnetila ja motivaatio muistettavaa asiaa kohtaan - se saattaa siis vaihdella samalla koiralla eri päivinä. Koiran näköyhteys peitettiin – tämä siksi, että mikäli koira pitää katsekontaktin astiaan kokoajan, tehtävä ei mittaakaan muistia, joka tarkoittaa asian palauttamista uudelleen mieleen. Testissä oikein muistaminen vaatii, että koira käsittelee spatiaalista tietoa (oikean purkin sijainti), painaa sen mieleensä, sekä noutaa tiedon tietyn aika viiveen jälkeen.
KOIRASI KÄYTTÄYTYMINEN OSIOSSA: Hilla muisti oikein kolme ( 1min30s, 2min, 2min30s) aikaa neljästä (1min, 1min30s, 2min ja 2min 30s) mikä on erittäin hyvä suoritus. Testi vaatii myös kykyä keskittyä ja kykyä odottaa. Keskimäärin koirat muistavat tässä tehtävässä 2 aikaa oikein.
SOSIAALINEN OPPIMINEN
Koirat pystyvät oppimaan toisiltaan ja myös ihmiseltä. Tällaista toisen käyttäytymisen seuraamista ja sen matkimista kutsutaan nimellä sosiaalinen oppiminen, ja vaikka se on eläimillä yleinen oppimistapa, käytetään sitä harvoin hyväksi esim. koiran koulutuksessa. Esim. ”Do as I do” koulutustapa pohjautuu ihmisen käyttäytymisen matkimiseen. Tässä testissä koiran spontaania mallista matkimista testattiin laitteella, jossa testaaja näytti ensin viisi kertaa tavan, miten ruoka saadaan laitteesta ulos, ja sen jälkeen koira sai 3 min aikaa puuhastella laitteen kanssa. Tutkimusten mukaan jo 8vk ikäiset pennut pystyvät matkimaan ihmistä. Monesti tässä tehtävässä koira keskittyy pyytämään apua, sen sijaan että se itse lähtisi painelemaan nappuloita. Toisinaan koira kiihtyy, ja haluaa vain hajottaa koneen.
KOIRASI KÄYTTÄYTYMINEN OSIOSSA: Hilla ei paina/osoita oikeaa nappulaa 3 min kuluessa. Koira odottaa ihmisen apua tilanteeseen, eikä innostu itse yrittämään tehtävän ratkaisua.
AKTIIVISUUS
Koiran aktiivisuus mitattiin testissä FitBark aktiivisuusmittarilla, joka antaa minuuttikohtaisen aktiivisuuden keskiarvon. Koiran aktiivisuus mitattiin keskiarvona koko testissä oloajan. Testattujen koirien välillä on paljon eroa siinä, miten aktiivisia ne ovat testissä. Aktiivisuus käyttäytymisominaisuutena on yleensä hyvin voimakkaasti periytyvä ominaisuus, mutta se voi vaihdella paljon tilannekohtaisesti. Esim. vilkaskin koira saattaa olla hyvin rauhallinen uudessa tilanteessa, mikäli se kokee tilanteen pelottavana tai mikäli se rauhoittuu keskittymään tehtäviin.
KOIRASI KÄYTTÄYTYMINEN OSIOSSA: Koirasi aktiivisuus testissä oli 28. Tietokannassa voit verrata koirasi aktiivisuutta saman rotuisten sekä kaikkien rotujen yhteenlaskettuun keskiarvoon.
SUHTAUTUMINEN VIERAASEEN IHMISEEN – ARKUUS-ROHKEUS
Suhtautuminen vieraaseen ihmiseen, eli sosiaalisuus/ystävällisyys-persoonallisuuspiirre, vaihtelee paljon koirien välillä. Sosiaalisuuteen vaikuttaa sekä geenit eli perimä, että koiran kokemukset koko elinajan aikana. Perimän lisäksi erityisen suuri painoarvo on koiran pentuajan kokemuksilla, niin positiivisilla kuin negatiivisilla. Rodut vaihtelevat paljon sosiaalisuudessaan, ja olemme jalostaneet rotuja, joista joissakin pääosin yksilöt suhtautuvat vieraisiin ihmisiin avoimen ystävällisesti, kun taas toisissa roduissa suhtautuminen on pääosin varauksellista, jopa pelokasta. Testin alussa katsottiin koiran ensisijaista reaktiota ja suhtautumista sille vieraaseen testaajaan.
KOIRASIKÄYTTÄYTYMINENOSIOSSA: Testin alussa Hilla vastaa ihmisen tarjoamaan kontaktiin. Se hyväksyy vieraan ihmisen, mutta ei osoita suurta kiinnostusta vierasta ihmistä kohtaan.
TILAAN TUTUSTUMINEN - ARKUUS-ROHKEUS
Testissä tulee esille paitsi koiran aktiivisuus (FitBark), myös koiran uteliaisuus sekä rohkeus uuteen tilaan tutustuttaessa. Mikäli koiraa tilanne pelottaa, se saattaa pysytellä testin alussa mielellään lähellä omistajaa ja on passiivinen. Tällöin koiran sen esim. kotioloissa näkyvä aktiivisuus ei tule näkyviin testissä, ja käytös kertoo, että koiraa aluksi jännittää uusi tilanne.
KOIRASI KÄYTTÄYTYMINEN OSIOSSA: Koira on erittäin aktiivinen testin alussa, ja irti päästessään tutustuu juosten koko huoneeseen. Hilla myös haukkuu tässä vaiheessa paljon.
